sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Paljon on ehtinyt sattua..

Hei taas pitkästä aikaa!

Olen taas tehnyt asioita jotka tulevat vaikuttamaan tulevaan. Päätin lopettaa lukion, koska terapeuttini sanoi että jos siitä koituu mulle liikaa stressiä, olisi parempi että lopetan sen. Olin täysin samaa mieltä, mutta pelkään vain sukulaisten reaktiota, koska tahdon miellyttää heitä.
Myös alanvaihdosta lisää, etten menekkään autoalalle. Sain sieltä paikan mutta kieltäydyin. Mutta nytten ajatuksena olisi joko leipuri kondiitttori (mun toinen vaihtoehto hauissa) tai valma (yh). Kuitenkin että teen edes jotain.

Mielenterveydellisesti mun olo on ollut pahempi kuin koskaan. Joka päivä on vaikeaa edes saada jotain pientä aikaiseksi. Ja joka päivän lopussa ajattelen miksen vain kuollut. Mun olotilaa on pahentanut Chrisin suhtautuminen siihen; Hän vain sanoo että se kaikki on vain mun päässä, mun masennus hänen mukaan pilaa meidän suhteen ja viime viikkoisen tapahtumien jäljiltä en voinutkaan lähteä Chrisin kanssa Viroon ja tämähän suututti häntä enemmän kuin että hän olisi huolissaan mun voinnista. Ja uhkailemalla hän on 'yrittänyt' saada mun vointia 'parempaan suuntaan' mutta se on juuri viimeinen asia mitä tarvitsen. Hyvä jätkä mullakin näköjään. Nukkumisestakaan ei tule enää mitään. Pelkään tulevaisuutta niin paljon että se saa mun pään pahemmin sekasin kuin sekakäyttö.

Mutta tänään sain jopa omaksi yllätykseksi aikaan jotain positiivisempaa! Tein nimittäin videon siitä miten tein meikkini kun olin 12-vuotias, eli viisi vuotta sitten kun kaikki tämä paska alkoi. Tässä linkki videoon!

Mutta ei mulla muuta. Pitäkää hauska Juhannus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti