Vihdoin tein sen mitä piti

Päätin jättää yhen tärkeimmistä ihmisistä jota rakastin enemmän kuin mitään muuta viimein pois mun elämästä koska hän oli oikeastaan myös se joka satutti mua eniten.
Vaikka aina kun olen ollut lähes täysin kuollut, ainoa ihminen jota olen koskaan silloin ajatellut oli hän.
Mutta silti vaikka hän oli ainoa joka kykeni mua koskaan näin hyvin auttamaan ja saamaan mut elämään pidempään kun olin uskonut hän silti myös on tuottanut mulle kipua joka on tuhonnut mut joka päivä yhä uudestaan. Mutta päätin lopettaa ja antaa olla. Se on parempi näin. Nyt vain haluan unohtaa kaiken mitä meillä oli ja toivoa että hän tekee samoin. En ollut koskaan olemassa.

Anteeksi angstisesta alusta, mutta halusin sanoa tuon.
Mitä teille kuuluu? Mulla itsellä on mennyt nyt paljon paremmin.
Vähän yli viikko sitten tapahtui jotain mikä sai miut lähelle kuolemaa, ja ainoa syy sille oli se että olin vain niin loppu. En tiennyt että mulle koskaan niin kävis, mutta kävin läpi hermoromahuksen jonka vaikutuksesta nyt suurinosa ihmisitä joiden luulin olevan mun puolellä käänty mua vastaan.
Olen pahoillani, säikähdin jopa itsekin.

Mutta nyt katson vain tulevaisuuteen ja päätin unohtaa ja antaa kaiken pois mikä mua vain tappaa.
Tapoin itsestäni sen osan mikä sitä kaikkein eniten halusi, ja nyt yritän vain unohtaa.
 Pian alkaa uusi vuosi 2016 ja toivon seuraavan vuoden olevan hyvä.
Mutta huomenna on joulu, ja toivon teille kaikille hyvää ja onnea.

Kirjoitan mahdollisesti vielä tälle vuodelle jotain positiivisempaa, mutten ole vielä varma mitä c:

Lävistyskuumetta ja muuta höpinää

Tuntuu että asiat menee nyt aika hyvin.
Sain vihdoin tehtyä päätöksen jätänkö mie yhen tyypin kokonaan pois mun elämästä vai annanko vielä mahdollisuuden.
Päätin vielä pitää hänet vaikka pelkään sen johtavan loppuuni.

Mulla on ihan järkyttävä lävistys kuume.
Mie haluaisin bridgen mutta ajattelin kuitenkin odottaa ja kattoa varmasti haluanko sitä koska siitä jäävät arvet on aika pahat jos siitä ei tykkääkkään.
Ja näistä mun nykysistä lävistyksistä (snakebites ja septum) ei tule mitään kovin näkyviä jälkiä.
Haha, osaan jo kuvitella miltä näytän jos elän mummoikään asti :D

Voisin tänään taas tehä uutta videota, joko kauhutarina tai turhanpäivästä paskaa.
Tai molemmat.

Haluaisin jo nyt vaihtaa mun hiusten väriä, mutta olen taas niin rakastunut näihin nykysiis.
Perkele.

Nyt onki jo joulukuu.

Ja kuukauden päästä mie oon 15.

Ikäkriisi, here I come c:

Pitäkää hauka viikonloppu, mie meen tekemään videoita ja jotain mitä en voi kusta kokonaan :3

Uudet Hiukset :3 (ja tunteista puhumista)

Tadaa! Tämmönen pehko tuli tehtyä! c:

Olin jo oikeestaan aika pitkään halunnu muuttaa miu hiusten väriä ja nyt vihdoin tein niin :3
Sain myös tehtyä meikkivideon, että miten teen tämän 'emo/scene' meikin mikä miul aina on :3
How I do my 'emo/scene' makeup
Tein myös oikeastaan samalla hiustuton, mutta menin vahingossa poistamaan sen ja sen mukana pari kivaa kuvaa. Perkele.

Vielä haluaisin kertoa teille todisteen siitä kuinka en oikeesti osaa päästää irti.
Menin stalkkeroimaan ex-poikaystäväni facebookia ja näin siellä kuvia hänestä kavereidensa kanssa.
Aluksi ne saivat miut vain hymyilemään mutta sitten näin kuvan exästäni pussaamassa jotain tyttöä.
Olin että mitä vittua tämä on ja sitten menin tytön profiiliin ja siellä luki 'In relationship'.
Kyyneleet tulivat heti silmiini ja halusin huutaa.
Vittumaisinta on se ettö erosin exäni kanssa yli vuosi sitten ja sen jälkeen olen ollut jo toisen kanssa, mutta nähtävästi tunteeni eivät olleetkaan vielä poissa.
Juuri tämän takia yritän olla tuntematta mitään koska muuten itkisin jatkuvasti exieni perään.
Myönnän että pidän vieläkin entisestä exästäni ja kun luin eromme jälkeen että hän oli ihastunut
huusin ja itkin koska en vain voi sietää sellaista jostain syystä.
Haluan kyllä heidän olevan onnellisia, ja he ovat molemmat miulle tärkeitä ihmisiä vaikka ovatkin exiäni mutten itse vain osaa päästää irti.
Jos miu tunteet herää kerran, niitä ei vain tapeta sanomalla 'Pääset vielä yli hänestä'.
Ei, en pääse.

Tarviin selvästi jonkun uuden ihastuksen kohteen tai jotain.

Vihaan vartaloani

Miksi vihaan mun ruumista?
Koska mulla on todella leveä lantio ja mun vartalon muoto ei miellytä mun silmää.
Mulla on ns. 'Synnyttäjän lantio' mutta en suunnittele ikinä hankkivani lasta.
Haluaisin muuttaa mun vartalon muotoa vanhempana joko korsettien käytöllä tai poistaa
mun kylkiluita.

Lyön vaikka vetoa että jotku teistä alkaa valittaa et 'Toi on vaan vaihe' 'Älä valita'
ja muuta ton tapasta kommenttia.
Ja siis ei, mie siis en nyt valita olevani läski.
Vaan valitan siitä etten tykkää mun ruumiin muodosta. Mutta entä jos olen ollut samoilla ajatuksilla siitä lähtien kun mun vartalon muoto muuttui
kun mulle tuli murrosikä?
Oon muutenkin aina vihannu mun vartaloa ja tuskin se asia tulee muuttumaan.
Mutta haluaisin silti edes helpottaa asiaa.

Kun tossa yks päivä sanoin äitille siitä korsettien käytöstä vanhempana niin hän vain
alkoi vetään esille kaikkia terveysriskejä.
Kyllä mie niistä tiedän hyvinkin, mutta tämä on mun ruumis ja mun elämä joten voin tehä mitä haluan.
Kylkiluidenpoistosta en ole vielä sanonu oikeastaan kellekkään, paitsi tietenkin nyt teille.

Vituttaa kun jotkut ikään kuin yrittää estää meitä tekemästä omia päätöksiä.
Mie harkitsen muuttaa mun ruokavalion sellaseksi etten söis mitään missä on lihaa tai maitoa.
Ja kun sanoin siitä äitille niin hän vaan alko valittaan etten sais tehä niin koska sitten se olis
vaikeaa hänelle tehdä mulle ruokaa ja etten vois tehä niin koska joudun käymään hoidossa ja niin.
Voi helvetinvitunperkele.
Kuten jo kerran sanoin, tää on mun ruumis ja mun elämä ja voin vaikka tatuoida hakaristin otsaan
jos siltä sitten täysikäsenä tuntuu.

Ja vielä vaikka jotain iloisempaa asiaa c:
Mie meinaan tänään värjätä miu hiukset :3
Mie en ole vielä ihan varma minkälaiset niistä tulee mutta sen sitten näkee.
Tässä viimeinen kuva musta näillä hiuksilla tähän loppuun :3

Ihmiset vituttaa, ja edelleen väsyttää

No niin elikkäs ollaan jo viikon lopussa.

Arvatkaas mitä?
Olen alkanu olemaan sosiaalisempi ja sen myötä iloisempi.
Mutta silti on usein niitä päiviä jolloin tekis mieli päättää kaikki ja luovuttaa.

Oon kyllä ollu perkeleen väsyny, sen voin sanoo.
Ainoa asia joka pitää mua koulussaki hereillä on se pitkän välkän Monster jonka
juon vaikka meiän koulussa energiajuomat on kiellettyjä.
Hehe, olen oikea mallioppilas.

Miu septum on okei, siihen ei ole tullu mitään tulehduksia ja rakastan sitä päivä päivältä enemmän.

Ja sitten vielä tähän loppuun haluaisin sanoa pari
sanaa ihmisistä jotka sanovat toiselle että tappaisi
itsensä.
Tuossa omeglessa kun olin vähän aikaa sitten niin
siinä tuli pari tyttöä (en nähnyt heitä mutta kuulin äänet) ja he olivat että 'Hey isn't that the emo from our school?' ja sitten jotain et 'Haha go kill yourself'
En ottanu sitä itteeni mitenkään mutta tosi säälittävää porukkaa tommonen.
Toivon heille pelkkää paskaa ja että kuolevat hitaasti ja tuskallisesti kun on sen aika.
Tämmöset ihmiset on yksiä joille toivon paskaa elämää ja hidasta kuolemaa ihan sama kuinka kivoja he muuten olisivat mutta se että sanoo toiselle että tappaisi itsensä on jotain mitä ei todellakaan kannata sanoa.

Ja miksikö en ole itse tappanu vielä itteeni vaikka sitä on mulle kehotettu? Koska haluan vielä olla täällä ihan vaan aiheuttaakseni vitutusta heille.

Jos sie joskus kehotat toista tappamaan itsensä vaikka et häntä tunne niin näytä aluksi vaikka miten se itsemurha parhaiten onnistuu.
Kiitos.

Muistoja lapsuudesta musiikin kautta

Päädyin jotenkin kuuntelemaan Uniklubia ja sain mieleeni muistoja siitä kun lauloin sitä usein
silloin kun olin vielä pieni tyttö. Muistan että rakastin Uniklubia mutten koskaan sanonut sitä ääneen.
Uniklubin Huomenna biisi oli lempparini, ja osasin edelleen sanat ulkoa.
Se nostalgian tunne toi kyyneleet pintaan.
Taisin taas kerran monien vuosien jälkeen rakastua Uniklubiin.

Sitten löysin Uniklubin kautta taas Happoradion Che Guevaran, biisin jota olen myös kuunnellut pienenä.
Niin paljon muistoja ja aloin tajuamaan ettei tää muutos mikä mussa tapahtu pari vuotta sitten ollu mikään
odottamaton. Muistan että 2-luokan kiusaamisen jälkeen lopetin kaiken tän kuuntelemisen ja yritin olla
kuin muut etten eroittuis muista kovinkaan koska pelkäsin taas tulevani kiusatuksi.

Nyt kun uskallan olla mitä olen niin mulla on ollut ihan hyvä olla mutta en vieläkään kuitenkaan uskalla
näyttää kaikkea itsestäni ihan vain niiden asioiden takia joista nään vieläkin painajaisia ja pitää
mua joskus hereillä niin kuin nyt.
Sen takia haluan kannustaa muita olemaan sellaisia kuin heistä tuntuu hyvä olla koska elin vuosia niin
että yritin esittää muita, mutta pidin piilossa kaiken sen mitä oikeasti olin.
Vaikka se muutos tuli ongelmien mukana, on siitä ollut hyötyä nyt myöhemmin kun olen alkanut
yrittää itsekin saamaan itseäni kuntoon vaikka en välillä sitä osaa.

Itken useammin kuin haluaisin myöntää, joskus en vain osaa pitää itteeni koossa.
Itken usein juuri silloin kun mietin lapsuuttani ja sitä millainen silloin olin.
Tuskin tunnistaisin itseäni jos näkisin itsestäni kuvan miltä näytän nyt.
Mutta kyllä ajattelen kaiken tapahtuneen tarkoituksella ja tuskin olisin nyt tässä kirjoittamassa tätä
jos muutosta ei olisi koskaan tapahtunut.

Olen kiitollinen, mutta silti katkera. Tunteeni ovat hyvin ristiriitaiset ja toivon etten voisi
enää tuntea mitään. Mutta en voi tehdä asialle mitään.

Uusi lävistys ja muuta höpinää

No niin, eli nyt tuli tehtyä tämmöstä tyhmyyttä; nimittäin lävistin oman septumin ja en oikeestaan sais
hankkia septumia vielä mutta eräänä yönä kun päätin valvoa lävistin septumin.
Että sillai.
Mutta tää septum on ihan okei ja ei siihen satu tai mitään c:

Ja siis. Nykyään miu koulunkäynti on mennyt siihen pisteeseen että ainoat aineet joita opiskelen kunnolla on englanti, kuvis ja musiikki.
Pitäis vissiin opetella se opiskelun jalo taito uudelleen.
Yh.

Mie oon päättäny että alan taas vähän rajottamaan miu herkuttelua ja muutenki alkaa syömään taas
terveellisemmin.
Koska mie oon niin lyhyt niin jotenki tuntuu tärkeältä pitää miu keho tietyssä painossa

Nyt on siis taas perjantai ja 13 päivä.
Yaaaaass c:

Tänne lappiin on satanu ihan hirveesti lunta tän viikon aikana. En ite niinkään tykkää lumesta mutta talvi on
muuten ihan okei kun on niitä kauniita tähtitaivas öitä.
Ja siis mie olen syntny ihan vuoden alussa tammikuun 12 päivä ja sen takia kai talvesta on pakko edes
vähän tykätä kun olen sillon mennyt syntymään :>


Mutta ei nyt ole kai muuta, pitäkää hauska viikonloppu :33

Väsymystä ja pesukarhunraitoja

Päivää taas c:
Tiistai oli todella väsynyt ja vähän hämärään jääny päivä kun jäin kotiin nukkumaan menkkakipujen takia.
Helvetti, joskus vaan vituttaa niin älyttömästi olla nainen.

Värjäsin itelleni taas pesukarhunraidat miu hiuksiin ja ihan kivat nää kyllä on c:

Koulussa olo ei ole yhtään helpottanu mun jatkuvaa väsymystä.
Noh, en mie siellä kyllä kuitenkaan muuta tee kun kuuntele musiikkia tunneilla ja piirtele.
Keskityn ainoastaan niihin aineisiin jotka mulla oikeasti kiinnostaa.
Ennen ajattelin että panostan kaikkeen mitä tartten elämässä mutta se sitte hiipu pois.
Ei vaan ole motivaatiota.

Tämmöstä yleensä tulee raapusteltua.

Nyt on jo torstai. Aika menee hieman liiankin nopeesti.
Miu viikot menee semi samanlaisesti, tietenki Halloween oli viimeviikolla mutta seki nyt on jo taas menny.
Ehh.
Tarvitten jotain tekemistä ettei miu viikot vaan tulis ja menis.

Noh, ainakin pian on viikonloppu ja saan nukkua vähän enemmän.
Joudun heräämään joka aamu ennen seittemää ja iltasin aina menee sinne puol kahteentoista.
Pitäis saada jokin looginen järjestys tähän miu nukkumiseen, ehkä se vois auttaa miu väsymystä.

Pyrin muuten lauantaina saamaan Kauhu Kertomuksia #5 youtubeen, mutta kattoo nyt miten tää nettiyhteys jatkaa toimintaansa. Nyt ei ole mitään parhainta luokkaa tämä.

Mutta nyt, toivotan hyvää päivän jatkoa c:

Halloween

Perjantaina miu Halloween asu oli Laughing Jack, josta löytyy kuvia miu viime postauksesta.
Mutta Lauantaina mie olin Jane The Killer ja kävin illalla kävelemässä pitkin katuja ja kyllä sain hämmentyneitä katseita :D

Tein miu Jane The Killer meikin sen mukaan mitä Jeff teki Janelle siinä tarinassa.

Sitten mie myös leivoin söpöja kummitus kuppikakkuja ja äiti oli koristellu meiän eteisen.
Mie kyllä tein tuon ruumiin (Minkä nimesin Tepoksi) ja iskä hirtti sen kattoon
Mie kaiversin kaksi kurpitsaa ja oli oikeen kivaa :3
Mie tykkään kurpitsojen hajusta tosi paljon

Mie sain tehtyä myös kaksi videota!
Toisessa mie pyörin Laughing Jackinä ja toisessa mie olen Janena.

Laughing Jack: https://www.youtube.com/watch?v=y4NsN_UeqjE
Jane The Killer: https://www.youtube.com/watch?v=M9y0vDR-b0c

Mie toivoisin että suomessa juhlittaisiin halloweenia edes vähän isommin.
Kun kävin kävelemässä tuolla ulkona silloin illalla en nähny missään minkäänlaisia koristeita ja se oli miusta jotenki surullista.
Onneksi tänne ei ollu vielä satanu lunta.

Nyt mie vaan istun pimeässä ja kirjoitan tätä postausta.
Aloin taas miettimään miten nopeasti jokin pieni asia voi saada kaiken menemään päin helvettiä.
Tuolla viittaan siihen miten miu elämä meni tähän pisteeseen vain yhden pienen virheen takia.
Siitä enempää selittämättä mie menen tästä kirjottamaan seuraavan Kauhu Kertomuksia videon tekstiä.

Öitä <3

Kuka, mikä, miksi?

Tänä aamuna herätessäni olo oli väsynyt ja vittuuntunut niin kuin yleensäkkin

Makasin siinä silmät auki sängyssä ja mietin 'Pitäiskö mun edes nousta kun päädyn kuitenkin tähän samaan pisteeseen uudelleen ja uudelleen niin kauan kunnes en enää nousekkaan?'

Sitten muistin että mulla oli jäätävä kusihätä ja nousin ylös.

Terve taas, tänään vähän pidempää postausta siihen eiliseen verrattuna.
Mie siis olen elämääni etsivä teini joka toivoo saavansa tulevaisuuden mitä eniten haluaa.

Koulu sujuu semi hyvin vaikken kaikesta ole kiinnostunut.
Olen siis 8 luokalla mutta silti ajattelen peruskoulun jälkeistä elämää jo nyt päivittäin.

Rakastan piirtämistä, musiikkia ja hiusten kanssa värkkäämistä ja toiveena tällä hetkellä olisi olla kampaaja jonain päivänä.
Kuuntelen mitä milloin sattuukaan tarttumaan korviini mutta enimmäkseen MCR, BVB, BMTH, BOTDF, Jeffree Star, Alesana ja Marilyn Manson on sitä mitä kuuntelen.

Miulla on myös toinen blogi jonne oon kirjotellu miun tarinoita kaks vuotta (hui, aika menee nopeesti!)
auroratheripperblog.blogspot.fi

Creepypastat on myös yks asia jota rakastan ja tänä vuonna miu Halloween asu oli Laughing Jack!

Ainoa huono puoli tuossa asussa oli se että kun menin kouluun sen kanssa en menny sitten liikkaan koska en halunnu pilata miun meikkiä jonka seurauksena sain jälki-istunnon (mikä ei sinäänsä haittaa koska en muutenkaan ole mikään mallioppilas tai mitään)

Huomenna en kyllä pukeudu Jackiksi vaan olen kai Jane The Killer koska helpompi saada aikaan eikä ole niin väsyttävää olla Jane koko päivää toisin kuin olla Jack.

Rakastan Halloweenia ja se on miu lempi juhla! Vituttaa vaan se ettei sitä juhlita Suomessa niin kovasti kuin Jenkeissä. Olisi kyl joskus aika jees olla siellä Halloweenin aikaan ja nähdä niitä kaikkia hienoja koristeita ja itekkin koristella jotain. Yyyh tahdon sinne viettämään edes kerran Halloweenia miu elämässä.

Mutta jooh. Miulla on myös Youtube kanava jonne teen videoita millon mistäkin ja esimerkiksi nyt laitan sinne jotain videota tästä miu Laughing Jack cosplaystä.
Linkki sinne: https://www.youtube.com/channel/UCszwwIjTwF5mv75VAswhCaQ

Ja mie nyt samantien heitän tänne vaikka linkin miu Ask.fm sivulle jossa miulla on suurin seuraaja määrä (en osaa yhtään sanoa miten)
Linkki sinne: http://ask.fm/AuroraTheRipper

Mutta ei miulla nyt kai muuta ole teille sanottavana, toivon että edes jotkut teistä kiinnostuisi lukemaan tätä miu blogia koska ajattelin nyt yrittää alkaa kirjottelemaan tänne mahdollisimman usein.

Kiitos <3

Aloittelua

Okei, eli niille jotka eivät ole seurannu miu juttuja missään eivätkä ole koskaan nähny miu pärstää täällä internetin pimeillä kujilla, miu nimi on Aurora Luna Jane, tai pelkästään Aurora tai ihan sama mitä haluatte käyttää. Miulla on myös taiteilijanimiä, esim. Aurora The Ripper, Wingless tai Lunatic.

Työ muut jotka ootte miu juttuja seurannu tiiätte mitä kaikkia nimiä miulla on mutta en jaksa niistä alkaa selittämään.

Tää on nyt vasta tälläinen lyhyt aloittelu postaus joten huomenna saatte lisää tietää miusta ja miu nykyisestä elämästä.

Siitä saatte vielä kuvan miu naamasta, öitä~